Kirjallisuus ja tutkimukset

Täältä löydät Leevi Madetojaan ja hänen teoksiinsa liittyviä kirjoja, opinnäytetöitä ja tutkimuksia.

 

Kirjallisuus:

Lappalainen, Seija & Erkki Salmenhaara (1987): Leevi Madetojan teokset. Suomen Säveltäjät ry, Helsinki.

Makkonen, Anna & Marja-Leena Tuurna (toim., 2006): Yölauluja - L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946. SKS Helsinki.

Mäkinen, Timo (1968): Madetojan Kuoleman puutarha. Otava, Helsinki.

Poroila, Heikki (2012): Yhtenäistetty Leevi Madetoja. Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys.

Pulliainen, Riitta (toim., 1987): Leevi Madetoja 100 vuotta. Madetoja 100-vuotisjuhlatoimikunta, Oulu.

Salmenhaara, Erkki (1987): Leevi Madetoja. Tammi, Helsinki.

Tuukkanen, Kalervo (1947): Leevi Madetoja: Suomalainen säveltäjäpersoonallisuus. WSOY, Porvoo.

 

Tutkimukset ja opinnäytetyöt:

Heinämäki, Pilvi (2003): Leevi Madetoja (1887-1947). Leevi Madetojan pienimuotoiset orkesterisävellykset. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Orkesterisoitinten osasto.

Helin, Saana (2011): Runoista sävelmiksi : Leevi Madetojan yksinlaulujen tarkastelua pianistin näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma.

Hiukkanen, Vesa-Pekka (1980): Leevi Madetojan Okon fuoko. Pro gradu, Turun yliopisto, Musiikkitiede.

Ilmaniemi, Minna (2010): Roolityön tekeminen Pohjalaisia-oopperassa. AMK-opinnäytetyö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Musiikin koulutusohjelma, Joensuu.

Ingman, Olavi (1968): Leevi Madetojan pianosarja "Kuoleman puutarha" - musiikkianalyyttinen tutkimus. Gummerus, Jyväskylä.

Jaakola, Mika (2002): Leevi Madetojan pianoteokset. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Pianomusiikin osasto.

Juntunen, Helena (2003): Leevi Madetojan tanskankieliset yksinlaulut. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Laulumusiikin osasto.

Jurvelin, Anna-Maria (2001): Kolmiodraama Eino Leino, L. Onerva ja Leevi Madetoja ja Madetojan opus 9 yksinlaulut. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Solistinen osasto.

Karjalainen, Kauko (1991): Leevi Madetojan oopperat Pohjalaisia ja Juha: teokset, tekstit ja kontekstit. Väitöskirja. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, Helsinki.

Karjalainen, Kauko (1982): Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia. Jyväskylän yliopisto.

Karjalainen, Kauko (1974): Leevi Madetojan sävelruno Aslak Smaukka, op. 37. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, Musiikkitiede.

Karlson, Anna-Leena [1970-luku]: Aarre Merikannon ja Leevi Madetojan Juha-oopperat: vertaileva tutkimus. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Konkka, Pirkko-Ilona (1971): Havaintoja Leevi Madetojan "Kullervon" ohjelmallisuudesta. Proseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Kärkkäinen, Matilda (2007): Kuoleman puutarha. Esittäjän näkökulma. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Pianomusiikin osasto.

Lappalainen, Seija (1981): Sonaattimuodon käsittelystä Leevi Madetojan viulusonatiinin op. 19 ensiosassa. Analyysiseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkiteteen laitos.

Lehmuskero, Helena (2010): Leevi Madetojan ja L. Onervan yhteinen elämä ja sen heijasteet Madetojan yksinlaulutuotannossa. Kandidaatintutkielma, Jyväskylän yliopisto, Musiikkitiede.

Lehmuskero, Helena (2013): Elämä musiikissa - musiikissa elämä. Tutkielma Leevi Madetojan yksinlaulujen syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Leponiemi, Osmo (1999): Leevi Madetoja - kehitys sinfonikoksi. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Solistinen osasto.

Listo, Mervi (2006): Kirjoitettu laulavaksi. Aino Acktén ja Leevi Madetojan oopperalibretot Juhani Ahon Juhan tulkintoina. Pro gradu, Turun yliopisto, Kotimainen kirjallisuus.

Miettinen, Anna-Leena (1969): Leevi Madetojan "Juha". Proseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Mäkilä, Sasha (2023): Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa. Aikakauskirja Genos 1/2023, 2–19.

Mäkilä, Sasha (2022): ”Arkihuolesi kaikki heitä? Vielä kerran kysymyksestä cis vai a Leevi Madetojan Joululaulussa, op. 20b n:o 5.” Trio Vol 11 nro 1–2, 61–82.

Mäkilä, Sasha (2021): "Kohti kriittistä editiota. Musiikkifilologinen analyysi Leevi Madetojan ensimmäisen sinfonian käsikirjoituslähteistä." Trio Vol 10 nro 1, 9–39.

Mäkilä, Sasha (2021): ”’Jumalan avulla absolutistiksi!’ Alkoholin vaikutus Leevi Madetojan luomiskykyyn vuoden 1943 päiväkirjamerkintöjen valossa.” Synkooppi op. 142 (1/2021), 18–29.

Mäkilä, Sasha (2020): ”Leevi Madetojan ensimmäinen sinfonia taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen risteyksessä”. Musiikki 3/2020, 77–94.

Rissanen, Petra (2020): Tarinallinen liedkonsertti Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan laulumusiikista. AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu.

Soini, Pentti [1954?]: Leevi Madetojan II sinfonia. Pro gradu, Helsingin yliopisto.

Tammivaara, Kimmo (2013): Kriittinen kommentaari Leevi Madetojan koottujen yksinlaulujen ja duettojen osiin 1 ja 2. Fennica Gehrman, Helsinki. Johdanto [PDF]. Kriittinen kommentaari, osat 1 ja 2 [PDF].

Tammivaara, Kimmo (1993): Puumerkkejä Suomen musiikkiin - Leevi Madetojan sävellykset sekakuorolle a cappella. Lisensiaatintutkielma, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Tammivaara, Kimmo (1990): Leevi Madetojan hengelliset sävellykset sekakuorolle a cappella. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitieteen laitos.

Uusitalo, Heikki (1971): Leevi Madetojan yksinlaulut. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Wikla, Marketta (1980): Leevi Madetoja: Kuoleman puutarha osa II. Analyysiseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.

Yli-Jokipii, Markus (2008): Impressionistiset piirteet Leevi Madetojan teoksissa Tanssinäky, Leivosen aurinkolaulu ja Kevätunta. Pro gradu, Turun yliopisto, Musiikkitiede.

 

Leevi Madetojan kirjoituksia:

Kirjoituksia musiikista (toim. Erkki Salmenhaara). Musiikki 3–4/1989. Helsinki, Suomen musiikkitieteellinen seura.

Tutkielma liettualaisista kansansävelmistä. Pro gradu, Helsingin yliopisto. 1910.