Kirjallisuus ja tutkimukset

Täältä löydät Leevi Madetojaan ja hänen teoksiinsa liittyviä kirjoja, opinnäytetöitä ja tutkimuksia.

Kirjallisuus:

  • Lappalainen, Seija & Erkki Salmenhaara (1987): Leevi Madetojan teokset. Suomen Säveltäjät ry, Helsinki.
  • Makkonen, Anna & Marja-Leena Tuurna (toim., 2006): Yölauluja – L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946. SKS Helsinki.
  • Mäkinen, Timo (1968): Madetojan Kuoleman puutarha. Otava, Helsinki.
  • Poroila, Heikki (2024): Pohjalainen rapsodia. Leevi Madetojan temaattis-bibliografinen teosluettelo. Honkakirja.
  • Poroila, Heikki (2012): Yhtenäistetty Leevi Madetoja. Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys.
  • Pulliainen, Riitta (toim., 1987): Leevi Madetoja 100 vuotta. Madetoja 100-vuotisjuhlatoimikunta, Oulu.
  • Salmenhaara, Erkki (1987): Leevi Madetoja. Tammi, Helsinki.
  • Tuukkanen, Kalervo (1947): Leevi Madetoja: Suomalainen säveltäjäpersoonallisuus. WSOY, Porvoo.

Tutkimukset ja opinnäytetyöt:

  • Heinämäki, Pilvi (2003): Leevi Madetoja (1887-1947). Leevi Madetojan pienimuotoiset orkesterisävellykset. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Orkesterisoitinten osasto.
  • Helin, Saana (2011): Runoista sävelmiksi : Leevi Madetojan yksinlaulujen tarkastelua pianistin näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma.
  • Hiukkanen, Vesa-Pekka (1980): Leevi Madetojan Okon fuoko. Pro gradu, Turun yliopisto, Musiikkitiede.
  • Ilmaniemi, Minna (2010): Roolityön tekeminen Pohjalaisia-oopperassa. AMK-opinnäytetyö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Musiikin koulutusohjelma, Joensuu.
  • Ingman, Olavi (1968): Leevi Madetojan pianosarja ”Kuoleman puutarha” – musiikkianalyyttinen tutkimus. Gummerus, Jyväskylä.
  • Jaakola, Mika (2002): Leevi Madetojan pianoteokset. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Pianomusiikin osasto.
  • Juntunen, Helena (2003): Leevi Madetojan tanskankieliset yksinlaulut. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Laulumusiikin osasto.
  • Jurvelin, Anna-Maria (2001): Kolmiodraama Eino Leino, L. Onerva ja Leevi Madetoja ja Madetojan opus 9 yksinlaulut. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Solistinen osasto.
  • Karjalainen, Kauko (1991): Leevi Madetojan oopperat Pohjalaisia ja Juha: teokset, tekstit ja kontekstit. Väitöskirja. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, Helsinki.
  • Karjalainen, Kauko (1982): Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia. Jyväskylän yliopisto.
  • Karjalainen, Kauko (1974): Leevi Madetojan sävelruno Aslak Smaukka, op. 37. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, Musiikkitiede.
  • Karlson, Anna-Leena [1970-luku]: Aarre Merikannon ja Leevi Madetojan Juha-oopperat: vertaileva tutkimus. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Konkka, Pirkko-Ilona (1971): Havaintoja Leevi Madetojan ”Kullervon” ohjelmallisuudesta. Proseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Kärkkäinen, Matilda (2007): Kuoleman puutarha. Esittäjän näkökulma. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Pianomusiikin osasto.
  • Lappalainen, Seija (1981): Sonaattimuodon käsittelystä Leevi Madetojan viulusonatiinin op. 19 ensiosassa. Analyysiseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkiteteen laitos.
  • Lehmuskero, Helena (2010): Leevi Madetojan ja L. Onervan yhteinen elämä ja sen heijasteet Madetojan yksinlaulutuotannossa. Kandidaatintutkielma, Jyväskylän yliopisto, Musiikkitiede.
  • Lehmuskero, Helena (2013): Elämä musiikissa – musiikissa elämä. Tutkielma Leevi Madetojan yksinlaulujen syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Leponiemi, Osmo (1999): Leevi Madetoja – kehitys sinfonikoksi. Lopputyö, Sibelius-Akatemia, Solistinen osasto.
  • Listo, Mervi (2006): Kirjoitettu laulavaksi. Aino Acktén ja Leevi Madetojan oopperalibretot Juhani Ahon Juhan tulkintoina. Pro gradu, Turun yliopisto, Kotimainen kirjallisuus.
  • Miettinen, Anna-Leena (1969): Leevi Madetojan ”Juha”. Proseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Mäkilä, Sasha (2023): Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa. Aikakauskirja Genos 1/2023, 2–19.
  • Mäkilä, Sasha (2022): ”Arkihuolesi kaikki heitä? Vielä kerran kysymyksestä cis vai a Leevi Madetojan Joululaulussa, op. 20b n:o 5.” Trio Vol 11 nro 1–2, 61–82.
  • Mäkilä, Sasha (2021): ”Kohti kriittistä editiota. Musiikkifilologinen analyysi Leevi Madetojan ensimmäisen sinfonian käsikirjoituslähteistä.” Trio Vol 10 nro 1, 9–39.
  • Mäkilä, Sasha (2021): ”’Jumalan avulla absolutistiksi!’ Alkoholin vaikutus Leevi Madetojan luomiskykyyn vuoden 1943 päiväkirjamerkintöjen valossa.” Synkooppi op. 142 (1/2021), 18–29.
  • Mäkilä, Sasha (2020): ”Leevi Madetojan ensimmäinen sinfonia taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen risteyksessä”. Musiikki 3/2020, 77–94.
  • Rissanen, Petra (2020): Tarinallinen liedkonsertti Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan laulumusiikista. AMK-opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu.
  • Soini, Pentti [1954?]: Leevi Madetojan II sinfonia. Pro gradu, Helsingin yliopisto.
  • Tammivaara, Kimmo (2013): Kriittinen kommentaari Leevi Madetojan koottujen yksinlaulujen ja duettojen osiin 1 ja 2. Fennica Gehrman, Helsinki. Johdanto [PDF]. Kriittinen kommentaari, osat 1 ja 2 [PDF].
  • Tammivaara, Kimmo (1993): Puumerkkejä Suomen musiikkiin – Leevi Madetojan sävellykset sekakuorolle a cappella. Lisensiaatintutkielma, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Tammivaara, Kimmo (1990): Leevi Madetojan hengelliset sävellykset sekakuorolle a cappella. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitieteen laitos.
  • Uusitalo, Heikki (1971): Leevi Madetojan yksinlaulut. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Wikla, Marketta (1980): Leevi Madetoja: Kuoleman puutarha osa II. Analyysiseminaarityö, Helsingin yliopisto, Musiikkitiede.
  • Yli-Jokipii, Markus (2008): Impressionistiset piirteet Leevi Madetojan teoksissa Tanssinäky, Leivosen aurinkolaulu ja Kevätunta. Pro gradu, Turun yliopisto, Musiikkitiede.

Leevi Madetojan kirjoituksia:

  • Kirjoituksia musiikista (toim. Erkki Salmenhaara). Musiikki 3–4/1989. Helsinki, Suomen musiikkitieteellinen seura.
  • Tutkielma liettualaisista kansansävelmistä. Pro gradu, Helsingin yliopisto. 1910.

Madetoja-aiheita netissä:

Madetoja-kokoelmia kirjastoissa: